TERAPEUTTISET TOIMET

Toimintaterapia on lääkinnällistä, ammatillista, kasvatuksellista ja sosiaalista kuntoutusta, joka perustuu kuntoutujalle laadittuun kuntoutussuunnitelmaan sekä kuntoutujan ja toimintaterapeutin väliseen luottamukselliseen vuorovaikutussuhteeseen. Terapiassa otetaan huomioon kuntoutujan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja kognitiiviset tarpeet. Terapia tukee kuntoutujan omaa sekä omaisten, läheisten ja lähiverkoston kanssa tehtävää aktiivista kuntoutumista edistävää toimintaa. Erityisesti lasten toimintaterapiassa painottuu vanhempien/huoltajien ja lähiverkoston kanssa tehtävä yhteistyö. Toimintaterapialle laaditaan yhdessä kuntoutujan ja hänen läheisensä ja tarvittaessa lähiverkoston kanssa kuntoutussuunnitelmaan perustuvat kuntoutujalle yksilölliset, merkitykselliset ja arjen tarpeisiin liittyvät tavoitteet, jotka edistävät kuntoutujan suoriutumista ja osallistumista.

Toimintaterapiassa menetelmät (toiminta) perustuvat vakiintuneeseen, näyttöön perustuvaan tai tieteelliseen vaikuttavauustietoon. Käytetyt toiminnat valitaan kuntoutujan kanssa yhdessä niin, että ne ovat kuntoutujalle motivoivia ja  mielekkäitä. Tarpeen mukaan toimintaterapeutti porrastaa, muokkaa tai soveltaa toimintaa kuntoutujan osallistumisen mahdollistamiseksi. Toimintaterapia voi toteutua joko kuntoutujan omassa toimintaympäristössä (esimerkiksi kotona, koulussa, päiväkodissa), muussa toimintaympäristössä (esimerkiksi asiointikäynneillä kaupassa tai kirjastossa) tai vastaanotolla.

Toimintaterapeutin tutkinnon suorittaneet saavat Valviralta oikeuden toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä. Toimintaterapeutin nimikettä saa käyttää ja ammattia harjoittaa vain tutkinnon suorittanut, laillistettu toimintaterapeutti. Toimintaterapeutin tutkinto on sosiaali- ja terveysalan alempi korkeakoulututkinto.

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa korostaa asiakkaan omien voimavarojen ja kykyjen merkitystä. Asiakkaalla itsellään on oman elämänsä ratkaisun avaimet taskussaan. Lyhytterapia tähtää muutokseen, mutta sen tavoitteena ei ole asiakkaan kaikkien ongelmien ja oireitten poistuminen vaan elämänlaadun kohentuminen. Asiakas luo uuden, voimaantuneemman suhteen itseensä, elämäänsä ja elämisen ongelmiinsa, mikä auttaa häntä löytämään uusia keinoja ratkaista elämässään esiintyviä haasteita. Lyhytterapiassa terapeutti rakentaa aktiivisesti yhteistyötä asiakkaan toimivien puolien kanssa ja nostaa esille hänen voimavarojaan. Terapian työskentelytavat ovat sallivia, kokeilevia ja työskentely voi sisältää erilaisia harjoituksia. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia sopii erityyppisten psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien hoitoon kuten esimerkiksi paniikkihäiriön tai masennuksen hoitoon, lasten ja nuorten neurologisiin haasteisiin ja elämänkulun kriiseihin.

Ratkaisukeskeisen lyhytterapian painopiste on ongelman selkeässä määrittelyssä ja asiakkaan ja terapeutin välisessä yhteistyössä, joka tähtää asiakkaan esille tuoman ongelman ratkaisemiseen ja muutokseen. Asiakasta rohkaistaan miettimään, miten asiat olisivat, jos ne olisivat hyvin. Tästä mielikuvasta luodaan asiakasta motivoiva ja konkreettinen tavoite, johon asiakas omassa toiminnassaan pyrkii. Tavoitteiden saavuttamista tuetaan sopivin välitavoittein ja suunnittelemalla, mitä asiakkaan täytyy tehdä päästäkseen kohti päätavoitetta.  Lyhyessä työskentelyssä ei pyritä saamaan asioita valmiiksi vaan tavoitteena on, että asiakas hahmottaa tilanteensa entistä selkeämmin ja saa välineitä sen käsittelemiseen. Muutos toteutuu yleensä vähitellen asiakkaan arkielämässä ja konkretisoituu kunnolla usein vasta terapiatapaamisten päättymisen jälkeen.

Ratkaisukeskeisellä lyhytterapeutilla on yleensä pohjakoulutuksena sosiaali- terveys- tai kasvatusalan ammattitutkinto sekä suoritetut psykoterapeuttiset valmiudet opinnot.

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus on arjen- ja elämänhallintaa, ihmissuhdetaitoja ja itsetuntoa kehittävä kuntoutusmenetelmä. Kyseinen kuntoutusmenetelmä soveltuu monenlaisille henkilöille esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille, päihdekuntoutujille ja henkilöille, joilla on neurologisia eritysvaikeuksia. Lähestymistapa on myönteistä kehittymistä tukeva ja ratkaisu- ja voimavarakeskeinen. Asiakkaalla on mahdollisuus oppia ja omaksua uusia toimintamalleja ja -tapoja arkeen. Valmennus on terapeuttinen, ennaltaehkäisevä ja asiakkaan elämänlaatua edistävä kuntoutusmenetelmä.

Valmennus ei muodosta yhtä tarkasti määrättyä menetelmäkokonaisuutta vaan tarvittavat keinot määritellään tapauskohtaisesti asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Valmennuksen tavoitteet ja niissä edistymisen aikataulu sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Tavoitteet ovat konkreettisia ja liittyvät jokapäiväiseen elämän vaikeuksiin, esimerkiksi arjenhallintaan, opiskeluun ja ihmissuhteisiin. Valmentaja tukee aktiivisesti tavoitteiden saavuttamista, antaa palautetta suoriutumisesta ja kannustaa uusien toimintatapojen löytämisessä. Tarvittaessa valmentaja voi käydä myös koulussa tai opiskelupaikassa ohjaamassa ja tukemassa siellä ilmenevien ongelmien ratkaisemista.

Valmentajan tehtävänä on auttaa asiakasta hahmottamaan, mikä on riittävän hyvä taitotaso hänelle itselleen. Ongelmat eivät ehkä poistu kokonaan valmennuksen avulla, mutta niiden kanssa on mahdollista oppia elämään hyvää elämää. Valmentaja on neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen saanut sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen. Parhaat tulokset saavutetaan, kun valmennus yhdistetään muihin hoitomuotoihin (esimerkiksi terapia, neuropsykologinen kuntoutus, lääkitys).

Mikäli lyhytterapia tai neuropsykiatrinen valmennus tapahtuu muualla kuin vastaanotolla, hintoihin lisätään voimassa oleva kilometrikorvaus.

Yllä olevat hinnat sisältävät alv:n.

Toimintaterapiassa noudatan sopimushinnastoa (Kelan ja Pohteen asiakkaat).